Näyttökuva 2017-11-05 kello 20.18.02

Suvi Kauppila: Omataivas

Valtavat lokit kaartelivat vektoritaivaalla varhaisen aamun muovinharmaudessa. Satoi kuten aina. Olisin voinut sammuttaa kimmeltävän sadepisaroiden kuvanteen, mutta se ei olisi poistanut kosteutta iholtani. Kiskoin mustan hupparin hihoja ranteiden peitoksi ja seurasin jokirantaa pää painuksissa. Lämpimän ilman lehahdus tervehti minua, kun astuin sisään Pilvibaariin. Nimen kruunasi sienipilven muotoinen valokyltti. Uushippien ja antiteknoanarkistien huumorin kukkia. Hiki alkoi…

© Lori Martin

Edith Arkko: Jälleennäkeminen

Lähes kukaan ei enää vaivautunut tulemaan Euston Roadille. Sinne saapuivat vain ne, jotka olivat pakkomielteisen kiinnostuneita menneistä ajoista, paperisista asioista. Punatiilinen kirjastorakennus, joka oli 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta, oli rapistunut. Kesäisin sitä pitkin yritti vihertää kitulias köynnös, mutta nyt tiheä huurre oli peittänyt kasvin haparoivat oksat. Gabriel kulki pihan poikki, yritti olla liukastumatta. Kukaan ei pahemmin…

S.S. Lampiniva: Vielä päivä

Nuoren naisen kasvot ovat jähmettyneet. Niillä on vielä elämän hiekkainen väri, mutta silmät ovat harmaata lasia, eivätkä suuta ympäröivät kauhun uurteet muutu enää koskaan. Toisessa silmässä on häiritsevästi verisuoni katki. Tyttö oli korkeintaan kuusitoistavuotias, luultavasti nuorempikin. Hänen kätensä vapisevat, sormet eivät taivu, sillä kipu on yhä tuore. Hän katsoo kouriksi jähmettyneitä käsiään. Verta, joka ei…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hannu Väisänen: Keitetään kypsäksi

”Mitä on voin peseminen?” Leena kysyi. Hän selaili vanhaa keittokirjaa, jonka hän oli löytänyt talosta. ”Ei hajuakaan”, minä sanoin. ”Missään ei sanota, miten pitkään mitäkin pitää keittää. Kaikki vain keitetään kypsäksi tai mureaksi.” ”Se on niin vanha kirja, että siihen aikaan ei kai ollut sähköhelloja.” ”Niin kai. Sopii hyvin meille.” Leena nauroi. ”Kunhan tästä vain…

Usva etsii scifinovelleja

Usva hakee uusia novelleja julkaistavaksi. Teemana on tällä kertaa ”scifiä kuin scifiä”. Yllätä meidät nohevalla avaruusseikkailulla, aivot nyrjäyttävällä tiedetarinalla tai toisen todellisuuden kuvauksella. Esikarsinnan tekee Usvan päätoimittaja Anne Leinonen, ja novellivalinnat kirjailija Saara Henriksson. Lähetä novellisi 28.2.2017 mennessä rtf,doc tai pdf -muodossa osoitteeseen toimitus@usvazine.net  

Camilla Kantola: Muutoksia

”Tässä hankintalistalla on liikuntasalin palloverkko. Ehdotan edelleen HappySTecin mallia SN-7000. He lähettivät meille tämän tarjouksen. Se on kallis, mutta sillä on kolmen vuoden lisenssi. Kolmen vuoden.” ”Hinta on melkoisen korkea, Marg…” ”Kannustan miettimään myös ekologisia puolia. Nythän me olemme tulostelleet näitä kuukauden verkkoja. Johonkin sekin sotku menee hajotessaan, eikö? Maailmassa tulostellaan todella paljon roskaa.” Opettajanhuoneeseen…

Dreamstime.com

Toni Saarinen: Matrjoška-projekti

Kuulustelu   “Joten… Matrjoška-projekti.” “Kuulinko ivallisen piikin äänessänne? Sanotte nimen kuin se olisi jotain etäistä. Uni, juoru, myytti tai markkinointikikka. Tai huiputus… niin, huiputukseksi te sitä luulettekin!” “Me olemme ottamassa selvää, herra Klimov. Ei ole syytä spekuloida meidän uskomuksillamme. Riittää että tiedätte, mitä me tahdomme: totuuden.” “Vai että totuuden, siis jotakin absoluuttista. No, sellaista ei…

© Yellowdesignstudio | Dreamstime.com

Saara Henriksson: Taivaallista musiikkia

Alussa oli hiljaisuus. Sitten tyhjyydestä kantautui matala jyrinä. Aalto, konserton alkutahdit. Musiikki vyöryi eteenpäin ja loi universumin mennessään: galaksit ja aurinkokunnat, taivaan kehät, niillä seisovat enkelit ja demonit. Sävelet levisivät yhä kauemmas, yhä laajemmaksi avaruudeksi, kunnes lopulta ne vaimentuivat kohinaksi maailmankaikkeuden taustalle. Tähdet ja planeetat kiersivät radoillaan jäljitellen alkuperäistä harmoniaa. Auditorion valot ovat kirkkaat ja…

Kuva: © Charon | Dreamstime.com

Christine Thorel: Ehkä meidät pelastettiin

Kun luet tätä, olen toivottavasti jo kuollut. Pahoittelen siitä aiheutuvia ongelmia. Niitä ei nykyään oikein voi välttää. Ennen kaikki oli niin paljon helpompaa. Tuttu konstaapeli nojasi tuolissaan ensin taakse, niin että selkänoja natisi ja kumartui saman tien kohti Anssia. Naisen äänen rahina kutitti Anssin kurkkua. Toivottavasti tässä ei menisi pitkään. Konstaapeli pudotti paksun paperinipun pöydälle,…

© Vincent Giordano | Dreamstime.com

Maija Haavisto: Lankamaailma

viimeksi jätit hauraan valkoisen veitsen en tiedä minkä eläimen luuta kerroit että taloa suuremmat liskot oli siihen puristettu en tiedä uskoako sinua minä talletin sen kirstuun, niin kuin kaiken muun arkkuun johon piti tulla kapiot mutta häitä ei tanssita koskaan, nämä ovat minun kapioni, kaukaisen sulhasen talletin sinne ihmeelliset värejä hehkuvat kuvat, joita minulle esittelit…

raita

Raita Jauhiainen: Allianssi

Jos hänen olisi pitänyt valita yksi sana kuvaamaan maailmanloppua, hän olisi valinnut sanan ruma, vaikkei hän ollut koskaan nähnyt maailmaa kauniina. Vuosiensa aikana hän oli seurannut maailman rumenevan sitä mukaa, mitä kauemmas hän oli kulkenut ja mitä pidemmälle aika oli kulunut. Kaikki oleva hänen ympärillään teki hidasta, mutta väistämätöntä kuolemaa. Maailma nääntyi. Se kului pois…

possut

Tuomas Saloranta: Prinsessan kosinta

Soturiprinsessa Hyvänyön saattue saapui käräjäpaikalle tanner tömisten ja kahdeksanjalkaisten luupäisten ratsuliskojen nostattama pölypilvi perässään seuraten. Mogeronin kotimaailman aurinko korvensi karua ja kallioista maisemaa, ja hiki virtasi soturien paksulla, vihreällä ja näppylöiden kirjomalla nahalla, josta suurimman osan tosin peitti musta ja monilla ruosteen kalvama metallipanssari. Väkevä hiki kirveli myös Hyvänyön silmiä sarvikypärän silmikon alla ja liimasi…