Eero Korpinen: Nisulan syvänteeltä

Heinäkuu oli kauneimmillaan. Aurinko levitti lempeän raukeuden heinäseipäiden täplittämän maan ylle. Oli kuuma. Ainoastaan haarapääskyt jaksoivat kisailla keskenään. Niiden sirot hahmot kiisivät ja syöksyivät ja piirtyivät mustina nuolina vasten sinistä[ . . . ]