Suvi Kauppila: Enkelien aneet
Enkelit odottivat aidan toisella puolella. Aita oli korkea, betonia ja piikkilankaa ja valonheittimiä. Se halkoi kaupunkia kuin joessa sukeltava lohikäärme, jonka selkärankaa pitkin kulkevat piikit antoivat selkeän viestin: tämän pedon kanssa ei kannata tulla ryttyilemään. Siksi me seisoimme kiltisti jonossa osana kerjäläiskulkuetta, joka oli kokoontunut aidan pimeälle puolelle. Ruskalla oli yllään parhaat vaatteensa, pahvilla ja…