viimeksi jätit hauraan valkoisen veitsen en tiedä minkä eläimen luuta kerroit että taloa suuremmat liskot oli siihen puristettu en tiedä uskoako sinua minä talletin sen kirstuun, niin kuin kaiken muun arkkuun johon piti tulla kapiot mutta häitä ei tanssita koskaan, nämä ovat minun kapioni, kaukaisen sulhasen talletin sinne ihmeelliset värejä hehkuvat kuvat, joita minulle esittelit…
Jos hänen olisi pitänyt valita yksi sana kuvaamaan maailmanloppua, hän olisi valinnut sanan ruma, vaikkei hän ollut koskaan nähnyt maailmaa kauniina. Vuosiensa aikana hän oli seurannut maailman rumenevan sitä mukaa, mitä kauemmas hän oli kulkenut ja mitä pidemmälle aika oli kulunut. Kaikki oleva hänen ympärillään teki hidasta, mutta väistämätöntä kuolemaa. Maailma nääntyi. Se kului pois…
Soturiprinsessa Hyvänyön saattue saapui käräjäpaikalle tanner tömisten ja kahdeksanjalkaisten luupäisten ratsuliskojen nostattama pölypilvi perässään seuraten. Mogeronin kotimaailman aurinko korvensi karua ja kallioista maisemaa, ja hiki virtasi soturien paksulla, vihreällä ja näppylöiden kirjomalla nahalla, josta suurimman osan tosin peitti musta ja monilla ruosteen kalvama metallipanssari. Väkevä hiki kirveli myös Hyvänyön silmiä sarvikypärän silmikon alla ja liimasi…
3.1.2013 Potilas P. on kadonnut. Hänet lukittiin huoneeseensa tavalliseen tapaan, mutta aamulaskennassa hänen todettiin kadonneen. Olemme tutkineet koko rakennuksen eikä hänestä ole jälkeäkään – kaikki vaateet ovat yhä huoneessa, lakanat koskemattomat, kukaan ei ole nähnyt häntä yöllä. Tiedän sen kuluneeksi sanonnaksi, mutta en voi ajatella muuta kuin että hän on haihtunut savuna ilmaan. 2.1.2013 Potilas…
Pyhäkköön tullessani olin vielä nuori tyttönen, hiukan päälle kaksikymmenvuotias, ja aivan tuuliajolla. En osannut aavistaakaan, että uusi työpaikka muuttaisi elämäni täysin. Pyhäkön porteilla aseistettu vartija skannasi minut päästä varpaisiin, ja jouduin vielä kerran sanelemaan vaitiololupaukseni tallentimelle. Sen jälkeen siniseen univormuun pukeutunut nainen esitteli minulle valtakuntani ja työvälineeni. Tuskin milloinkaan aikaisemmin olin tarttunut moppiin ja sankoon…
Pari-, kolmi- tai monisuhteen vuosihuoltoraportti B2-6 Tapaus: Juho Rihtvaara, Alina Oilamo Ed. lausunnot: ks. Arkisto: Rihtvaara; Juho Absalom, Oilamo; Alina Siiri Terapeutti: Lempi C. Haarla (STT, v-p) Suoralitteroi: tekstinkäsittelijä Henri (3. kerros, koodi: 33210) Lempi Haarla (tästä edespäin LH): “Tulkaa sisään. Mihin haluatte istua – sohva – nojatuolit. Kaadanko teetä? Hienoa. Kamomilla rauhoittaa.” Alina Oilamo…
Maija Haavisto spekuloi lääketieteen historialla ja maalaa silmien eteen todellisuuden, jossa kehitys kulki meidän kannaltamme huonompaan suuntaan. Rautakeuhko nojaa vahvasti historiallisiin faktoihin.
Petteri Hannilan Kokelas pohtii edistyksellisen tekniikan ongelmia yksittäisen toimijan kautta: mitä jos testataan asiaa, jota on vaikea ymmärtää ja havainnoida?