Se on Ilmari Seppänennuori mies, poloinen poikayksin itki illat kaiketyksin itki unetonnayksin aikaiset aamutEi ollut tyttiä tukenapiikaa päätänsä painaalovea lemmelle langeta. Sanoi Ilmari Seppänen:”Mistä mulle mielitiettyrakas raavaalle uroollekodista huolta pitämähäneinestä [ . . . ]
Veri oli kuun valossa mustaa. Siobhan poltteli kaikessa rauhassa. Hän puhalsi pitkään ulos, ja savu kohosi ohuena hopeisena patsaana tiiliseinää vasten. Aseen hihna painoi olkapäätä takin läpi ja baretin reuna [ . . . ]
Lyhyenläntä Maamies puhuu bensa-aseman kahvipöydässä lantakouruista ja tuoksuu navetalle. Hänen matalassa äänessään on lämmin sointi: – Palasin maalle, kun isä halusi siirtää tilan nimiini. Lehmät pelastivat mun elämän. Upotessani tummiin, [ . . . ]
Usva 2/2015:n teemana on kansanperinne. Kalevalan juhlavuoden kunniaksi lehteen on koottu suomalaista mutta myös muita myyttejä ja uskomuksia hyödyntäviä novelleja. Lataa novellit pdf-muodossa täältä. Artikkelin lopussa html5-linkit. Mervi Heikkilän Verikuu [ . . . ]
Tuomiokirkon kello kumautti kolme varttia, kun Mitja ja minä kuljettiin Pietari Brahen patsaan vierestä. Mitja tihensi kävelytahtiaan, potkaisi hiekkatien pikkukiviä maihareillaan. ”Kohta keskiyö. Pidetään kiirettä.” Mitjan tahdissa pysyminen oli haastavaa: [ . . . ]
Viljan ensimmäinen muistikuva oli äidistä. Äiti harjasi hänen hiuksiaan ja lupaili, että niistä kasvaisi pitkät ja kauniit. Viljan sisällä oli suunnaton kaipaus, mutta hän ei tiennyt mitä oli vailla, miksi [ . . . ]
Legenda Kahdeksannentoista vuosisadan alussa, Ruotsin nuoren kuninkaan kukistumisen jälkeen, tsaari Pietari lähetti luotetuimmat ja kovaotteisimmat upseerinsa Ruotsin Itämaahan ryöstelemään. Kaikkein vähiten epäröiden hän valitsi tuohon tehtävään erään eversti Aleksandr Mihailovits [ . . . ]